Kaasuauto on turvallisuudeltaan bensiiniautoon verrattavissa oleva vaihtoehto, kun kaasujärjestelmä on asianmukaisesti asennettu, huollettu ja tarkastettu. Moderneissa kaasuautoissa on useita turvallisuusjärjestelmiä, jotka tekevät niistä yhtä turvallisia tai jopa turvallisempia kuin perinteiset polttoaineajoneuvot. Alla käymme läpi kaasuautoihin liittyvät yleisimmät turvallisuuskysymykset selkeinä vastauksina.
Miten kaasuauton tankkausjärjestelmä eroaa bensiiniautosta?
Kaasuauton tankkausjärjestelmä eroaa bensiiniautosta polttoaineen olomuodon ja säilytyspaineen osalta. Bensiini säilytetään matalassa paineessa tavallisessa polttoainesäiliössä, kun taas kaasu varastoidaan joko nesteytyneenä (LPG) tai paineistettuna (CNG) erityiseen vahvistettuun säiliöön. Täyttö tapahtuu omalla liittimellä, joka estää väärän polttoaineen tankkaamisen.
LPG-autoissa (nestekaasu) kaasu on säiliössä nestemäisessä muodossa noin 5-10 barin paineessa, mikä on huomattavasti matalampi kuin CNG-järjestelmässä. CNG-autoissa (paineistettu maakaasu tai biokaasu) paine voi olla jopa 200 baria, minkä vuoksi säiliöt ovat erityisen paksuseinäisiä ja kestäviä. Molemmissa järjestelmissä on automaattiset sulkuventtiilit, jotka katkaisevat kaasun virtauksen moottorin sammuessa tai onnettomuustilanteessa.
Useimmissa kaasuautoissa on myös bensiinisäiliö, jolloin auto voi ajaa bensiinillä silloin, kun kaasua ei ole saatavilla tai tankki on tyhjä. Tämä kaksoispolttoainejärjestelmä tekee kaasuautoilusta erittäin käytännöllistä arjessa eikä rajoita liikkumista tankkausasemien sijainnin mukaan.
Onko kaasuauton säiliö vaarallinen törmäystilanteessa?
Kaasuauton säiliö ei ole tavanomaista bensiinisäiliötä vaarallisempi törmäystilanteessa. Kaasusäiliöt valmistetaan erityisen kestävistä materiaaleista ja ne läpäisevät tiukat törmäystestit ennen hyväksyntää. Säiliöt on suunniteltu kestämään huomattavia iskuja murtumatta, ja niihin on integroitu turvaventtiilit, jotka reagoivat poikkeustilanteisiin.
LPG-säiliöt sijoitetaan tyypillisesti auton takaosaan rengaskuoppaan tai auton alle, missä ne ovat suojassa sivutörmäyksiltä. CNG-säiliöt puolestaan sijoitetaan usein tavaratilaan tai sen alle, ja niiden paksut seinämät tekevät niistä erittäin iskunkestäviä. Molemmissa järjestelmissä paineenalennusventtiilit vapauttavat kaasun hallitusti ylikuumenemistilanteessa sen sijaan, että säiliö räjähtäisi.
Bensiini on itsessään helposti syttyvä neste, joka voi vuotaa törmäyksessä. Kaasuvuoto on havaittavissa helpommin hajun perusteella, ja kaasun syttyminen vaatii tietyn seos-ilmapitoisuuden. Tämän vuoksi asiantuntijat pitävät hyvin huollettua kaasuautoa törmäysturvallisuuden kannalta vertailukelpoisena bensiiniauton kanssa.
Mitä riskejä kaasuautoon liittyy pysäköinnissä ja säilytyksessä?
Kaasuauton suurin pysäköintiin liittyvä riski on kaasuvuoto suljetussa tilassa. LPG-kaasu on ilmaa raskaampaa ja painuu lattiatasolle, minkä vuoksi LPG-autoja ei suositella pysäköitäväksi maanalaisiin tai muihin suljettuihin pysäköintihalleihin. CNG-kaasu on ilmaa kevyempää ja nousee ylöspäin, joten se hajoaa nopeammin eikä muodosta yhtä helposti vaarallista kaasutaskua.
Käytännössä LPG-autoihin liittyvät pysäköintirajoitukset ovat selvin ero kaasuauton ja bensiiniauton välillä arjessa. Monissa maanalaisissa pysäköintilaitoksissa on selkeät kyltit, jotka kieltävät LPG-ajoneuvojen pysäköinnin. Suomessa tämä koskee erityisesti vanhempia pysäköintilaitoksia, joissa ei ole riittävää tuuletusta.
Muita huomioitavia asioita pysäköinnissä ja säilytyksessä ovat seuraavat:
- Varmista, että kaasujärjestelmässä ei ole vuotoja ennen pitkää pysäköintiä
- LPG-autoa ei tule pysäköidä maanalaisiin tai huonosti tuuletettuihin tiloihin
- CNG-auto sopii paremmin pysäköintihalleihin, mutta tarkista aina laitoksen omat säännöt
- Älä pysäköi kaasuautoa suljettuun autotalliin, jossa on avotuli tai kipinöitä aiheuttavia laitteita
- Pitkäaikaissäilytyksessä kannattaa tarkistuttaa kaasujärjestelmän tiiveys
Kuinka usein kaasuauton järjestelmä täytyy tarkistuttaa?
Kaasuauton järjestelmä täytyy tarkistuttaa säännöllisesti lain vaatimuksesta ja turvallisuuden varmistamiseksi. LPG-järjestelmille suositellaan tarkastusta vähintään joka toinen vuosi tai 30 000 kilometrin välein. CNG-järjestelmissä säiliöillä on lisäksi määräaikainen käyttöikä, jonka jälkeen ne on uusittava valmistajan ohjeiden mukaan.
Suomessa kaasuautot käyvät katsastuksessa kuten muutkin ajoneuvot, mutta katsastuksen yhteydessä tarkistetaan myös kaasujärjestelmän kunto ja merkinnät. Jälkiasennettuja kaasujärjestelmiä koskevat lisäksi omat hyväksyntävaatimuksensa, ja asennus on tehtävä valtuutetussa liikkeessä, jotta vakuutukset ja takuut pysyvät voimassa.
Huoltovälin lisäksi on hyvä tarkistaa kaasujärjestelmä aina, jos:
- Auto on ollut osallisena törmäyksessä, vaikka vain pienessä
- Havaitset epätavallista hajua auton sisällä tai ulkona
- Kaasunkulutus muuttuu selittämättömästi
- Auto on ollut pitkään käyttämättömänä
Kumpi on turvallisempi: LPG- vai CNG-kaasuauto?
CNG-kaasuauto on pysäköinnin ja sisätilojen turvallisuuden kannalta hieman LPG-autoa parempi vaihtoehto, koska CNG-kaasu on ilmaa kevyempää eikä kerry lattiatasolle. LPG-auto on puolestaan käytännöllisempi tankkausverkoston laajuuden ansiosta. Kumpikaan ei ole yleisessä liikenneturvallisuudessa merkittävästi toistaan vaarallisempi, kun järjestelmä on kunnossa.
Vertailtaessa LPG- ja CNG-autojen turvallisuusominaisuuksia keskeisimmät erot ovat seuraavat:
- Kaasun käyttäytyminen vuodossa: LPG painuu alas ja kertyy lattiatasolle, CNG nousee ylöspäin ja hajoaa nopeammin
- Pysäköintirajoitukset: LPG-autoja rajoitetaan useissa pysäköintilaitoksissa, CNG-autoilla rajoituksia on vähemmän
- Säiliöpaine: CNG:n korkea paine vaatii paksummat säiliöt, mutta nykyaikaiset säiliöt ovat erittäin kestäviä
- Tankkausverkosto: LPG-asemia on Suomessa enemmän kuin CNG-asemia, mikä vaikuttaa käytännön joustavuuteen
- Ympäristövaikutus: CNG ja erityisesti biokaasu (CBG) tuottavat vähemmän päästöjä kuin LPG
Valinta LPG:n ja CNG:n välillä riippuu pitkälti käyttötarpeista ja asuinpaikasta. Jos liikut paljon kaupunkialueilla, joissa on maanalaisia parkkihalleja, CNG-auto on käytännöllisempi. Maaseudulla tai alueilla, joissa LPG-asemia on hyvin, LPG-auto voi olla toimivampi ratkaisu.
Mitä kannattaa tarkistaa ennen kaasuauton ostamista vaihtoautona?
Ennen kaasuauton ostamista vaihtoautona kannattaa erityisesti tarkistaa kaasujärjestelmän kunto, asennustapa ja huoltohistoria. Alkuperäistehtaalla asennettu kaasujärjestelmä on yleensä luotettavampi kuin jälkiasennettu, mutta myös jälkiasennettu järjestelmä on turvallinen, kun se on tehty valtuutetussa liikkeessä ja asianmukaisesti dokumentoitu.
Tarkistuslista kaasuauton ostajalle:
- Huoltokirja ja kaasujärjestelmän tarkastushistoria: Varmista, että järjestelmä on tarkistettu säännöllisesti
- Asennusdokumentit: Jälkiasennetussa järjestelmässä tulee olla hyväksyntätodistus ja asennusliikkeen tiedot
- Säiliön ikä ja kunto: CNG-säiliöillä on määräaikainen käyttöikä, tarkista milloin säiliö on valmistettu
- Kaasuvuototesti: Pyydä myyjää tarkistamaan tai tarkistuta järjestelmä ennen ostopäätöstä
- Tiivisteiden ja letkujen kunto: Ikääntyneet tiivisteet ja letkut voivat aiheuttaa vuotoja
- Vakuutuksen kattavuus: Tarkista, kattaako vakuutus kaasujärjestelmän mahdolliset vauriot
- Takuu: Varmista, sisältyykö kaasujärjestelmä myyjän tarjoamaan takuuseen
Luotettavalta myyjältä ostettaessa nämä asiat on jo hoidettu ennen kuin auto tulee myyntiin. Autopiste Arvolan kaasuautot on tarkastettu huolellisesti, ja niihin on saatavilla kattava takuu joko 12 kk/20 000 km tai 24 kk/40 000 km, mikä kertoo myyjän luottamuksesta ajoneuvojen kuntoon.
Kaasuauto on kokonaisuutena turvallinen ja toimiva vaihtoehto bensiiniautolle, kunhan ostat sen luotettavalta myyjältä ja pidät huolto-ohjelmat ajan tasalla. Jos harkitset kaasuauton hankintaa tai haluat tietää lisää eri vaihtoehtojen välisistä eroista, ota yhteyttä Autopiste Arvolan asiantuntevaan automyyntiin. Voit myös tutustua suoraan kaikkiin saatavilla oleviin kaasuautoihin ja löytää tarpeisiisi sopivan ajoneuvon.